• Etusivu
  • Toiminta
  • Tapahtumat
  • Kannanottoja
  • Organisaatio
  • Vaalit
  • Jäsenyys
  • Palaute
  • Intranet
  • Kannanottoja 2003
  • Kannanottoja 2004
  • Kannanottoja 2005
    • Kalliomäen sammakko tappoi perintöverokeskustelun
    • Kuntien määrä on vähennettävä sataan
    • Uuteen kasvukeskus- ja kuntapolitiikkaan
    • Työssäkäyntialueet kuntajaon perustaksi
    • Suomen on ratifioitava EUn perustuslaillinen sopimus
  • Kannanottoja 2006
  • Kannanottoja 2007
  • Kannanottoja 2008
  • Kannanottoja 2009
  • Kannanottoja 2010
  • Kannanottoja 2011
  • Kannanottoja 2012
  • Kannanottoja 2013
  • Kannanottoja 2014
  • Kannanottoja 2015
  • Kannanottoja 2016
  • Kannanottoja 2017
  • Kannanottoja 2019

Työssäkäyntialueet kuntajaon perustaksi


Kukka
Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura ry                      KANNANOTTO

vapaa julkaistavaksi 10.10.2005

TYÖSSÄKÄYNTIALUEET KUNTAJAON PERUSTAKSI

Kuntajaon uusimiseksi on esitetty useita erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura katsoo, että paras vaihtoehto on työssäkäyntialueisiin perustuva kuntarakenne. On useita syitä miksi työssäkäyntialueet ovat oikea kuntajaon perusta.
Työssäkäyntialueet ovat muodostuneet käytännön pohjalta. Ne ovat kokonaisuuksia, joiden asukkailla ja yrityksillä on yhteinen intressi alueen asioihin. Työssäkäyntialue on luonnollinen alue yhteiseen elinkeinopolitiikkaan. Monilla työssäkäyntialueen asukkailla on työpaikka alueen keskuksessa ja sieltä he ovat tottuneet hakemaan osan käyttämistään palveluista. Myös liikenneyhteydet suuntautuvat työssäkäyntialueen keskukseen.
Työssäkäyntialueen asukasmäärä on riittävä monien palveluiden kannalta. Työssäkäyntialueet eroavat taloudellisesti toisistaan paljon vähemmän kuin nykyiset kunnat. Lisäksi niiden lukumäärä on alle neljäsosa nykyisten kuntien määrästä. Työssäkäyntialueisiin perustuva kuntarakenne johtaakin valtion hallinnon kannalta edulliseen tilanteeseen.
Kun työssäkäyntialueeseen kuuluu useita kuntia jää alueen yhteinen intressi toteutumatta, päätöksenteko pirstaloituu ja aiheutuu ristiriitaisuuksia sekä välistävetoja. Jos taas kuntaan kuuluu useita työssäkäyntialueita – kuten aluekuntamallissa – paikalliset näkökohdat johtavat ristiriitoihin eri työssäkäyntialueiden kesken eikä demokratia toteudu kunnan asukkaiden kohdalta.
Helsingin työssäkäyntialue - yli miljoona asukasta - on ylivoimaisen suuri muihin verrattuna eikä läheisyysperiaate toteudu. Helsingin seudulle on kehitettävä oma muista työssäkäyntialueista poikkeava järjestelmä. Uutta kuntajakoa varten työssäkäyntialue voidaan jakaa osiin.
Suomessa on lähes 140 kuntaa, jotka eivät kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen. Monet niistä ovat pieniä, mutta osa suuremmista vastaa omaa työssäkäyntialuetta varsinkin harvaan asutuilla seuduilla. Nykyisten kuntien, jotka eivät selvästi kuulu johonkin työssäkäyntialueeseen tulee saada valita mihin läheiseen työssäkäyntialueesta muodostuvaan uuteen kuntaan ne haluavat kuulua. Kuntajakoa uudistettaessa perinteiset maakunta- ja lääninrajat eivät saa estää kuntien liittymistä hyviksi katsotuiksi kokonaisuuksiksi.