• Etusivu
  • Toiminta
  • Tapahtumat
  • Kannanottoja
  • Organisaatio
  • Vaalit
  • Jäsenyys
  • Palaute
  • Intranet
  • Kannanottoja 2003
  • Kannanottoja 2004
  • Kannanottoja 2005
    • Kalliomäen sammakko tappoi perintöverokeskustelun
    • Kuntien määrä on vähennettävä sataan
    • Uuteen kasvukeskus- ja kuntapolitiikkaan
    • Työssäkäyntialueet kuntajaon perustaksi
    • Suomen on ratifioitava EUn perustuslaillinen sopimus
  • Kannanottoja 2006
  • Kannanottoja 2007
  • Kannanottoja 2008
  • Kannanottoja 2009
  • Kannanottoja 2010
  • Kannanottoja 2011
  • Kannanottoja 2012
  • Kannanottoja 2013
  • Kannanottoja 2014
  • Kannanottoja 2015
  • Kannanottoja 2016
  • Kannanottoja 2017
  • Kannanottoja 2019

Kuntien määrä on vähennettävä sataan


Kukka
Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura ry                      KANNANOTTO

vapaa julkaistavaksi 14.4.2005

Kuntien määrä on vähennettävä sataan


Kunnista yhä suurempi osa on taloudellisissa vaikeuksissa eivätkä ne enää kykene kunnolla huolehtimaan velvoitteistaan. Oikea ratkaisu ei ole pakkosäästäminen palveluissa tai valtion osuuksien lisääminen vaan kuntien yhdistäminen riittävän suuriksi yksiköiksi, jolloin toiminta on mahdollista järjestää tehokkaammin.

Suomen kuntarakenne on hevoskärryajalta. Työssäkäyntialueet ovat kasvaneet paljon suuremmiksi ja samaan työssäkäyntialueeseen kuuluu nyt useita kuntia. Pienten kuntien itsenäisyys tulee kalliiksi ja heikentää palveluita, kun se estää järkevän toiminnan alueen kouluasioissa, terveydenhoidossa, sosiaalitoimessa, kaavoitus- ja rakennusasioissa sekä elinkeinopolitiikassa. Huonoa hallintoa tukemaan siirretään varoja valtiolta ja kasvukeskuskunnista.

Vanhentuneen kuntarakenteen vuoksi Suomen 432 kunnassa on nyt 279 terveyskeskusta, joista 80 prosentilla väestöpohja on aivan liian alhainen. Pieniin terveyskeskuksiin on vaikea saada pätevää henkilökuntaa, ja kalliit laitteet seisovat suuren osan ajasta käyttämättöminä. Kolmasosassa peruskouluista oppilaita on alle 50. Pienissä kouluissa kustannukset oppilasta kohti ovat yli kaksinkertaiset ja opetuksen taso epävarma. Elinkeinopolitiikka ontuu, kun työssäkäyntialueen köyhemmät kunnat yrittävät vähillä varoillaan houkutella yrityksiä ja veronmaksajia itselleen sen sijaan, että ne sijoittuisivat tarkoituksenmukaisesti yhteiseen kuntaan kaikkien eduksi.

On välttämätöntä muuttaa nopeasti kuntahallinnon rakenteita. Muuten Suomi näivettyy ja hyvinvointipalvelut heikentyvät, kun resurssit hajautuvat tehottomasti eikä pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten käyttöön jää riittävästi omia verovaroja, jotta ne voisivat toimia Suomen talouden vahvoina vetureina.

Uuden kuntajaon perustaksi sopivat nykyiset seutukunnat tarkistettuna työssäkäyntialuetiedoilla. Yleisenä tavoitteena tulee olla, että kunnan asukasluku on yli 20 000. Kunnat tulee yhdistää läheiseen keskukseksi sopivaan kuntaan. Nykyisten kuntien vaakunasta ja identiteetistä sekä lähiasioista huolehtimaan voidaan tarvittaessa perustaa kunnanosavaltuustoja.

Hallituksen sisäinen eripura ei auta tilannetta. Hallituksen on heti ryhdyttävä valmistelemaan kuntauudistusta, jotta se voidaan toteuttaa suunnitellusti niin, että hallitsematon pakkotilanne vältetään.