Marraskuu 2005

Suurlähettiläs, ent. Ulkomaankauppaministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja 1991 - 94 Pertti Salolainen puhui seuran kuukausilounaalla 29.11.2005. Hänen alustuksensa aihe oli "Suomi EU:ssa eilen ja tänään".
Salolainen aloitti ajastaan ulkomaankauppaministerinä. Hänen johdollaan käytiin EFTA, ETA ja EU jäsenyysneuvottelut. Se oli Suomen taloushistoriassa tärkeä käännekohta. Hän käytti sanontaa "Suomi lännetettiin" Neuvostoliiton varjosta länsimaiseksi demokratiaksi. "Suomi ei silloin (1980-luvun lopulla) todellakaan ollut markkinatalousmaa" hän totesi ja kertoi kuinka hän myös hintasäännöstelyasioista vastaavana ministerinä vahvisteli kumisaappaiden hintoja.
Suomen EU-jäsenyys oli todellisuudessa hiuskarvan varassa. Valtaan noussut keskustapuolue oli pahasti hajalla ja ratkaisevissa äänestyksissä lähes puolet heistä äänesti jäsenyyttä vastaan. Ilman Kokoomuksen ratkaisevaa panosta hallituskumppanimme tuskin olisi jäsenyyteen päätynyt. Salolainen joutui silloin tekemään niin paljon töitä integraation ja ’lännettämisen’ hyväksi, ettei Kokoomuksen johtamiseen juuri jäänyt aikaa.
Oli tavallaan onni, että Esko Aho ja hänen puolueensa nousi valtaan ja vastuuseen juuri silloin. Oppositiosta käsin he todennäköisesti olisivat kaataneet EU-jäsenyyden kansanäänestyksessä. Tai parhaassakin tapauksessa se olisi mennyt läpi vai äärimmäisen niukasti, Salolainen arvioi.
NATOn Salolainen totesi olevan länsimaiden keskinäinen turvallisuuden ja rauhan varmistava järjestely, johon myös Suomen tulisi liittyä. Liittymisen tulisi tapahtua silloin kun turvallisuusongelmia ei ole. Kun kriisi on jo päällä, liittyminen saattaisi vain pahentaa tilannetta (jos sellaisessa tilanteessa edes otettaisiin jäseneksi).
EU keskittyy Salolaisen mukaan nykyään liikaa pienten asioitten käsittelyyn, jotka voitaisiin hyvin hoitaa kansallisesti. Hän viittasi puheessaan mm. lukuisiin EU-projekteihin joita työstetään ammattimaisesti maakunnissa (Suomessa ja muualla) vain
EU-tukirahojen saamiseksi. Me jäämme tässä prosessissa kuitenkin nettomaksajiksi.
EU:n pitäisi Salolaisen mukaan keskittyä suuriin asioihin, jotka lisäävät EU:n teknologista kilpailukykyä ja vähentävät tuotannontekijöitten liikkuvuuden rajoituksia. Hän viittasi alustuksessaan erityisesti työvoiman liikkuvuuden esteisiin kritisoiden ammattiyhdistysliikettä rajoitusten ylläpitämisestä ja vaatimisesta. EU käyttää Salolaisen mukaan aikaansa ja rahaansa vanhentuneiden rakenteiden (maatalous) tukemiseen ja ylläpitämiseen, kun pitäisi keskittyä uuden luomiseen ja innovatiivisuuteen.