Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura KANNANOTTO
14.3.2011
HALLITUKSEN TOIMET ESTIVÄT MASSATYÖTTÖMYYDEN, MUTTA MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?
Finanssikriisin aikana ja sen jälkeen tehdyt nopeat ja päättäväiset toimet estivät työttömyyttä räjähtämästä huippulukemiin. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli alkuvuonna 2011 kuitenkin vielä 215 000. Sen sijaan, että reagoidaan ja toimitaan aina vasta kriisitilanteisiin jouduttaessa, Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura katsookin tarvittavan pitkäjänteistä talous- ja työllisyyspolitiikkaa.
Finanssikriisin aikana ja heti sen jälkeen maailma näytti synkältä. Vienti romahti ja rakentaminen lähes pysähtyi. Teollisuustuotanto ja bruttokansantuote laskivat miltei 90-luvun laman vauhtia. Hyväkuntoisilla suurilla yrityksillä oli vaikeuksia saada rahoitusta suoraan markkinoilta tai ainakin korkotaso oli huomattavasti korkeampi kuin aikaisemmin. Suuret yhtiöt kääntyivät pankkien puoleen eikä rahaa ollut enää lainattavissa pienille ja keskisuurille yhtiölle siinä määrin kuin aikaisemmin. Useiden tutkimuslaitosten ja pankkien pessimistisimmissä ennusteissa odotettiin, että työttömyys kasvaa jopa 400 000:ään vuoden sisällä.
Suomi selvisi lamasta suhteellisen hyvin
Yksi keskeinen syy oli, että työnantajat toteuttivat vastuullista työllistämispolitiikkaa. Työllisyys sopeutettiin tuotantotilanteeseen lomautuksilla, ei irtisanomisilla. Kun kysyntä lähti nousuun, kutsuttiin lomautetut töihin. Pahimmillaan työttömiä alkuvuonna 2010 oli 240 000. Määrä kuitenkin kääntyi laskuun niin, että kuluvan vuoden alussa työttömiä oli 215 000. Kehitys näyttäisi jatkuvan samansuuntaisena, sillä Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän kyselyn mukaan sen jäsenyritykset ovat palkkaamassa lisää työntekijöitä.
Hallituksen ja valtion roolit olivat tärkeitä
Finanssikriisin aikana ja sen jälkeen hallitus ja valtio toimivat nopeasti ja päättäväisesti, mikä esti työttömyyden räjähtämisen huippulukemiin. Finnveran suhdannelainat pienille ja keskisuurille yrityksille sekä vientitakuu kehittyville ja kehittyneille markkinoille, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämät takaukset vuokra-asuntorakentamiseen ja Tekesin tuet pitivät pieniä ja keskisuuria yrityksiä pystyssä, mahdollistivat vuokra-asuntorakentamisen aloitukset ja viennin jatkumisen edes jollain tasolla. Nämä toimet pelastivat kymmeniä tuhansia työpaikkoja vaikeassa tilanteessa.
Elinkeinoelämän keskusjärjestön pk-suhdannebarometrin mukaan valtion toimilla pelastettiin pelkästään pienistä ja keskisuurista yrityksistä yli 20 000 työpaikkaa. Tukea myönnettiin 800:lle yritykselle yhteensä 300 miljoonaa euroa ja peräti 90 % pk-yrityksistä koki, että julkisella tuella oli merkitystä.
Hallitukselta kaivataan pitkäjänteistä talous- ja työllisyyspolitiikkaa
Vaikka hallituksen toiminta oli onnistunutta estäen -90-luvun laman kaltaisen massatyöttömyyden, Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura painottaa, että vasta kriisitilanteissa reagoimisen ja toimimisen sijaan tarvitaan jatkossa pitkäjänteisempää talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Suomen kansantalous on ollut ja on liikaa sidoksissa yhteen yritykseen. Aikaisempien, nykyisen ja tulevien hallitusten tulisi ja olisi tullut panostaa enemmän elinkeinoelämän monipuolistamiseen ja yrittäjyyteen kannustamiseen. Esimerkiksi Tekesin rahoitusta tulee kohdistaa työllistäviin hankkeisiin ja sen avulla on entistä tehokkaammin pyrittävä luomaan uusia nousevia toimialoja.
Suomen seuraavan hallituksen on jo vihdoin löydettävä ratkaisu kasvaneeseen pitkäaikaistyöttömyyteen. On toteutettava järeitä toimia ja samalla kehitettävä sosiaali- ja työttömyysturvaa työllistymistä tukevaksi. Tämän ohella tulee kiinnittää huomiota erityisryhmien (kuten nuoret, maahanmuuttajat ja korkeasti koulutetut) työllistymiseen. Samanaikaisesti on varauduttava ammattitaitoisen työvoiman tuontiin työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
Lisätietoa: KOTAn työllisyystyöryhmän puheenjohtaja Hermann Alatalo p. 040 5572 279